Lähi-idän kiristynyt tilanne on nostanut öljyn maailmanmarkkinahintaa. Torstaina Brent-raakaöljyn hinta nousi Reutersin mukaan 112,17 dollariin barrelilta. Vaikka Suomi hankkii raakaöljynsä pääosin muualta kuin Persianlahdelta, kansainväliset hintamuutokset voivat näkyä nopeasti myös suomalaisilla huoltoasemilla.
Tilanne herättää kysymyksen siitä, kuinka suuri osa polttoaineiden hinnannoususta johtuu todellisista kustannuksista ja kuinka suuri osa yritysten hinnoittelupäätöksistä.
Miksi Hormuzinsalmen tapahtumat vaikuttavat Suomeen?
Suomi lopetti venäläisen raakaöljyn tuonnin vuonna 2022. Sen jälkeen raakaöljyä on hankittu muun muassa Norjasta ja muista kansainvälisistä lähteistä. Vaikka suomalaisen jalostamon käyttämä öljy ei kulkisi Hormuzinsalmen kautta, salmen liikenteeseen kohdistuvat uhat vaikuttavat kansainvälisiin öljymarkkinoihin.
Öljyä hinnoitellaan maailmanlaajuisesti. Jos Persianlahden toimituksiin kohdistuu merkittävä riski, myös muualta tuotettavan öljyn markkinahinta voi nousta. Norjasta ostettava öljy ei ole suojassa maailmanmarkkinoiden hinnanmuutoksilta.
Miksi huoltoasemien hinnat nousevat muutosten vaikutuksesta heti?
Huoltoasemilla myytävä polttoaine on usein valmistettu ennen maailmanmarkkinahinnan äkillistä nousua. Silti polttoaineen myyntihinta voi muuttua nopeasti, koska yritykset hinnoittelevat tuotteitaan myös tulevien hankintakustannusten ja kilpailutilanteen perusteella.
Tämä tarkoittaa, ettei pumppuhinta määräydy yksinomaan sen mukaan, mitä juuri myynnissä oleva polttoaine-erä on maksanut. Raakaöljyn hinnan lisäksi pumppuhintaan vaikuttavat muun muassa jalostettujen polttoaineiden tukkuhinnat, verotus, kuljetukset, jakelukustannukset ja yritysten katteet.
Mistä bensiinin hinta muodostuu?
Polttoaineen kuluttajahinta koostuu useasta osasta. Suuri osa hinnasta on veroja, mutta myös tukkuhinnalla, jakelulla ja paikallisella kilpailulla on merkitystä.
Oheinen kuva havainnollistaa 95E10-bensiinin 1,748 euron litrahinnan jakautumista. Laskelmassa veroihin kohdistuu 1,075 euroa, tukkuhintaan 0,543 euroa ja jakeluun 0,105 euroa litralta. Lisäksi kuvassa on esitetty 0,025 euron suuruinen Teboil-vaikutus. Kyse on kilpailun vähenemisen arvioidusta hintavaikutuksesta, ei erillisestä verosta tai jokaisella asemalla perittävästä maksusta.
Polttoaineyhtiöiden tulokset kasvoivat
Polttoainealalla toimivien suurten yritysten talousluvuissa näkyy merkittäviä eroja.
Neste-konsernin liikevaihto oli vuonna 2025 noin 19 miljardia euroa ja nettotulos 144 miljoonaa euroa. Nesteen vertailukelpoinen käyttökate oli viimeisimmässä virallisessa tilinpäätöksessä (vuodelta 2025) 1 683 miljoonaa euroa. Sen öljytuotteiden liiketoiminnan vertailukelpoinen käyttökate oli 808 miljoonaa euroa.
St1 Nordic -konsernin liikevaihto oli samana vuonna 7,23 miljardia euroa ja liikevoitto 110 miljoonaa euroa. Vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla St1 liikevoitto nousi jo 350,6 miljoonaan euroon. Vuotta aiemmin vastaava tulos oli 5,3 miljoonaa euroa tappiollinen.
Myös ABC-ketjua ylläpitävä S-ryhmä kertoi liikennekauppansa tuloksen vahvistuneen merkittävästi vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla. Liikennekaupan myynti kasvoi lähes 19 prosenttia.
Pienemmän Suomalaisen Energiaosuuskunnan eli SEO liikevaihto oli vuonna 2025 noin 195,9 miljoonaa euroa ja liikevoitto 428 000 euroa.
Luvut eivät ole suoraan vertailukelpoisia. Esimerkiksi Nesteen ja St1 konsernituloksiin sisältyy muutakin toimintaa kuin Suomessa tapahtuva polttoaineiden vähittäismyynti. Tuloksista ei siksi voi yksin päätellä huoltoasemien myyntikatteita.
Miksei pumppuhinta laske, vaikka raakaöljyn hinta laskee?
Polttoaineiden hintojen nopea nousu ja mahdollisesti hitaampi lasku ovat herättäneet kysymyksiä markkinoiden toiminnasta. Ilmiötä kutsutaan taloustieteessä asymmetriseksi hintajoustoksi. Käytännössä se toimii näin:
Kun öljy kallistuu huoltoasemat ja öljy-yhtiöt nostavat pumppuhintoja heti suojellakseen omia katteitaan ja varautuakseen tuleviin kalliimpiin raaka-aineostoihin.
Kun öljy halpenee huoltoasemat ostavat uutta erää sisään vasta viikkojen viiveellä. yhtiöt laskevat hintoja hitaasti ja rauhallisesti parantaakseen omaa kannattavuuttaan.
Valtio kerää polttoaineista lähes neljä miljardia euroa vuodessa
Autoalan tiedotuskeskuksen tilastojen mukaan Suomessa kerättiin vuonna 2025 tieliikenteen polttoaineista noin 2,44 miljardia euroa polttoaineveroja ja 1,55 miljardia euroa arvonlisäveroa. Yhteensä verotuloja kertyi lähes neljä miljardia euroa.
Verotulot eivät kuitenkaan kasva automaattisesti raakaöljyn hinnan noustessa. Polttoaineen valmisteveroa on nostettava koska olemme sitoutuneet mm. EU:n RED III -direktiivin takia, koska se ohjaa liikennettä kohti uusiutuvaa energiaa ja vähäpäästöisempiä vaihtoehtoja. EU vaatii että vuoteen 2030 mennessä uusiutuvan energian osuutta liikenteessä on nostettava merkittävästi ja päästöjä saatava laskuun.
Polttoaineverotulot ovat vähentyneet
Verotulot ovat vähentyneet noin 281 miljoonaa euroa eli noin 10 prosenttia vuoden 2022 tasosta. Vähennys ei johdu yksinomaan sähköautojen yleistymisestä. Myös polttoaineverotuksen muutokset, ajoneuvojen pienempi polttoaineenkulutus sekä muutokset liikennesuoritteessa vaikuttavat verokertymään.
Sähköistyminen vähentää valtion polttoaineverotuloja
Eduskunnalle annetun hallituksen esityksen mukaan bensiinin ja dieselin kulutuksen ennustetaan vähenevän vuosina 2024–2030 keskimäärin noin neljä prosenttia vuodessa. Kun polttoaineita kulutetaan vähemmän, myös niistä kerättävät valmisteverotulot pienenevät, ellei verotusta muuteta.
Hallituksen esityksessä polttoaineverojen ja henkilöautojen käyttövoimaveron yhteenlasketun tuoton arvioidaan vähenevän noin 500 miljoonaa euroa vuodesta 2024 vuoteen 2029. Valtio kerää veroja myös sähköstä ja sähköautoista, mutta fossiilisten polttoaineiden kulutuksen väheneminen muuttaa liikenteen verotulojen rakennetta.
Tämä nostaa esiin kysymyksen: miten liikenteen verotus järjestetään tulevaisuudessa, jos yhä useampi suomalainen siirtyy sähköautoon?
Lähteet: Reuters 22.10.2026; Kilpailu- ja kuluttajavirasto; Tulli; Nesteen, St1 ja SEO taloustiedot; S-ryhmän puolivuotistiedote 2026; Autoalan tiedotuskeskus; valtiovarainministeriö; eduskunnan hallituksen esitys HE 132/2025 vp.
Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.